Yhteistyön voimaa

Lauantai 12.11.2016 - Niina Koponen

Hei

Olen Niina Koponen, Hyvinvointikumppanuus Etelä-Savossa -hankkeen tiedottaja ja hyvinvointiasiantuntija. Mahtavaa olla mukana tällaisessa tärkeässä alueellista hyvinvointia lisäävässä hankkeessa!

Bloggaan teille tämän hankkeen aikana (2016 - 2018) ketterästi erilaisten hyvinvointiin liittyvien teemojen ympärillä, hankesisältöjämme sivuten. 

Hyvinvointikumppanuus Etelä-Savossa hankkeessa päätyönämme on kunta-, sote- ja järjestötoimijoiden yhteistyön ja kumppanuuden kehittäminen. Hankkeemme tulee kutsumaan koolle hyvinvointipalvelujen ja kumppanuuksien kehittämisestä kiinnostuneita erilaisiin tapahtumiin, työpajoihin ja yhteistempauksiin.

Uskon, että yhteistyöllä saadaan vielä suuria aikaan! Uskon, että yhdessä saamme aikaan jotakin sellaista, mikä kantaa vuosikymmenten päähän! 


Yhteistyöllä voidaan saada esimerkiksi seuraavanlaisia hyötyjä:

Vastuun jakaminen pienentää stressiä. Riskit vähenevät yhdessä toimien.

Osaamisen hyödyntäminen ja jakaminen lisää viisautta. Itse ei tarvitse osata kaikkea. 

Voimavarojen yhdistäminen säästää energiaa. Työkuorma on tasaisempi yhteistyöllä.

Kulujen ja kustannusten jakaminen porukalla mahdollistaa esimerkiksi isommat investoinnit.

Ajankäytön tehostuminen onnistuu tiedon ja taidon lisääntyessä sekä resurssien käyttöä optimoimalla.   

Tiedon laajempi levitys mahdollistuu useita verkostoja hyödyntämällä.

Näkökulmien rikastaminen tapahtuu vuorovaikutuksessa. Yksin voi jumiutua suppeille urille. 

Ideat jalostuvat porukalla pähkäillen. Yhdessä innostuminen saa tehoa toimintaan.

Yhdessä oppiminen ja uusien toimintatapojen omaksuminen tapahtuu yhteistyön aikana tietoa jakamalla ja toisten hyviä käytäntöjä mallintamalla. 

Mitä muita hyötyjä lisäisit tämän jonon jatkoksi?

Yhteistyön hyötyjä voimme varmasti nähdä jo tulevana maanantaina Hyvinvointikumppanuus Etelä-Savossa -hankkeen virallisessa toiminnallisessa aloitusseminaarissa Paukkulassa: ILOA KUMPPANUUDESTA - hyvinvointia ja terveyttä yhdessä toimien

Tule Sinäkin mukaan kehittämään kanssamme yhteistyötä ja hyvinvointikumppanuutta! 

:) Niina

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: yhteistyö, kumppanuus, kehittäminen

Vaikuttamisen aallokossa / osa 4

Perjantai 4.11.2016 - Maiju Konttinen

Summa summarum. Yhteiskuntien elämää ja vaikuttamisen kenttiä voisi verrata erilaisiin puutarhoihin ja puutarhanhoitoon. Entisajan yhteiskuntien elämässä, etenkin toisen maailman sodan jälkeen, edes jossain määrin puutarhan rikkaruohojen kitkeminen ja tuholaisten hävittäminen onnistui järjen voima-asein, lopputuloksen muistuttaessa japanilaista puutarhaa. Yhteiskuntaa johti valtio, joka oli varsin suunnitelmallinen. Siitä edettiin eräänlaiseen englantilaiseen cottage gardenpuutarhatyyliin. 

Cottage garden tyyliä voisi kuvailla ”perienglantilaiseksi puutarhaksi”, joka on rehevä, hallitusti villi ja monikerroksinen. Puutarha muodostuu erilaisista tiloista ja tunnelmista. Usein tyyliin kuuluu myös muotoonleikattuja kasveja tai muotopuutarhaa. Voisi sanoa että se onkin suloinen sekoitus kaikkea tätä hallitussa paketissa runsaudestaan ja ylitsepursuavuudestaan huolimatta. Tästä puutarhasta ja yhteiskunnallisesta ajasta ovat päässeet pieniä hedelmänpalasia nauttimaan lienee jo 50-60-lukujen ihmiset, puhumattakaan 70-80-luvun kehitys- ja nousukauden eläjistä. Ja miksipä ei tuota perienglantilaista puutarhaa kukkisi siellä täällä ympärillämme tänäkin päivänä.

Kuitenkin tämän ajan ilmentymänä näkisin ennemminkin villiintyneemmän, luonnontilaisen villipuutarhan, minkä kesyttämiseen ei edes suomalaiset Fiskarsin sakset taivu. Toisaalta tällöin näkisin, että yhteiskunnallinen elämä ja yhteiskunnallinen vaikuttaminenkin alkaa entistä korostuneemmin jo omalta pihaltamme. Puutarhassa kuin puutarhassa luonto tulee aina lähelle. Miksi et antaisi myös luonnon tulla puutarhaasi? Oletko ajatellut, että lumoavan ja monimuotoisen puutarhan voi rakentaa myös lähelläsi olevista, luonnostaan esiin kumpuavista luonnonkasveista?

Tällaisia ituja ja alkuja olen saanut havaita Etelä-Savossa asuessani ja työskennellessäni. Ja harras toiveeni on, että nuo orastavat idut saisivat puhjeta ja vallata alaa laajemmaltikin, ympäröiden viereisenkin tontin laitamia. Sillä nyt jos koskaan, keskellä maakuntamme sote tuotantoalue- ja maakuntarakenneuudistuskia tämä on olennaisen tärkeää pitää mielessä.

Kenen ääni kuuluu jatkossa?

Kuinka kunnat lähentyvät ja lähestyvät kansalaisyhteiskuntaa?

Entä uusi sote-rakenne - kuinka se huomioi ennaltaehkäisevän painotuksen ja eri sektoreiden toimijat palvelujärjestelmässään? Voimmeko todeta uudistusten ja muutosten juurruttua, että Etelä-Savo edistää sujuvaa elämää vastuullisesti? Todellisuutta on, että ajoittaiset vieraskasvilajit tulevat usein pyytämättä ja yllättäen tontille kuin tontille, mutta voimme tässä ajassamme kyllä vaikuttaa siihen, kuinka suhtaudumme niihin. Sopeudummeko, kyseenalaistammeko, toivommeko muuta, toimimmeko jotenkin?

Kaikkeen ei voi vaikuttaa ja monet vaikutusmekanismit tai tilalliset ilmiöt ovat käsiemme ulottumattomissa. Mutta luonto kiittää puutarhaa, joka ottaa huomioon myös ne lähipiirin isommat ja pienemmät pikkuapulaiset; koreat perhoset, ahkerat kimalaiset ja muut pörriäiset. Jokaisella meistä on rajatussa määrin valtaa vaikuttaa asioihin. Ja etenkin enemmän valtaa ja vaikutusvaltaa omaavat ovat myös vastuussa siitä, mihin vaikuttamisen kulttuuria viedään ja mihin vaikutamme.

Näemmekö itsemme yli, yksityiskohdan osana kokonaisuutta? Julkisuus, mediat, performatiivisuus ja spektaakkelimaisuus eivät ole välttämättä tyystiin huonoja asioita, etenkään vaikuttamisen keinoina. Olennaista lienee se, miten, milloin, missä ja mihin niitä käytetään. Puutarhakielelle käännettynä jokainen pihaniityn vaalija voi kasvivalinoillaan vaikuttaa ratkaisevasti siihen, miten hyvin pölyttäjähyönteiset siellä viihtyvät.


Kirjoittaja on ensiaskeleitaan Hyvinvointikumppanuus Etelä-Savossa-hankkeessa ottava ilmiöiden ihmettelijä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vaikuttaminen, yhteistyö,