Aika aktivoitua!

Sunnuntai 13.8.2017 - Niina Koponen

Sote- ja alueuudistus puhututtaa ja koskettaa tavalla tai toisella meitä kaikkia, sillä hyvinvointiin ja terveyteen liittyviä palveluita tarvitsemme taatusti jokainen elämämme aikana.

Yksi iso kysymys näiden isojen uudistusten valmistelutyössä on erityisesti tämä: Millaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä alueellamme tehdään nyt ja tulevaisuudessa?

Jotta saadaan mahdollisimman todenmukaista ja asiakaslähtöistä tietoa uudistusten valmisteluvaiheeseen sekä päätösten teon tueksi, on hyvä pohtia, kuinka hyvin olemme itse kukin näissä uudistuksiin liittyvissä valmisteluissa mukana: vaikuttamassa, tuomassa erilaisia tarpeita ja toiveita esiin?

Nyt on viimeistään aika aktivoitua!

Moni ehkä pohtii, kuinka ihmeessä minä yksittäinen henkilö saisin ääntäni kuuluviin? Onko sillä yksittäisellä äänellä mitään merkitystä? Kuuleeko ja kuunteleeko kukaan aidosti juuri minun tarpeitani? Miten voisin vaikuttaa?

Aktivoitua voi monella tapaa. Tässä muutama vinkki ja väylä omille kannanotoille sekä omalle vaikuttamistyölle:

-        Ota yhteyttä oman alueen sote- ja alueuudistuksen valmistelijoihin, kuntien, kuntayhtymien ja maakuntien viranhaltijoihin ja edustajiin sekä kuntapäättäjiin.

-        Ota yhteyttä erilaisiin hyvinvointityöryhmiin ja neuvostoihin sekä oppilaitosten ja seurakunnan edustajiin, joilla on vaikutusvaltaa.

-        Tee listaa itselle tärkeistä järjestötoimijoista sekä teemaan liittyvistä hankkeista, ja hyödynnä näiden järjestöjen edustajien ja asiantuntijoiden osaamista ja verkostoja vaikuttamistyössä.

-        Tee aloitteita, mielipidekirjoituksia ja kannanottoja julkisesti.

-        Seuraa mediaa, mainontaa ja osallistu erilaisiin teemaan liittyviin tapahtumiin ja työpajoihin.

Menovinkkinä mainittakoon luontevasti tässä yhteydessä sote- ja maakuntauudistukseen liittyvä Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen aluekierros 2017 Mikkelissä Konsertti- ja kongressitalo Mikaelissa 5.9.2017. Tilaisuuden tavoitteena on tukea kuntien ja maakuntien monialaista valmistelutyötä, yhteisen tahtotilan muodostamista ja yhteistyötä. Tilaisuudessa tunnistetaan vahvuuksia ja kehittämiskohteita, eri väestöryhmien tarpeita sekä verkostoidaan kuntia, maakuntia ja järjestöjä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteuttamisessa osana sote- ja maakuntauudistusta.

Lisätietoja tästä vaikuttamismahdollisuudesta löydät täältä.

Ja ilmoittautua mukaan voit esimerkiksi tämän linkin kautta.

Nähdään siellä?

:) Niina

Kirjoittaja on Hyvinvointikumppanuus Etelä-Savossa hankkeen tiedottaja ja hyvinvointiasiantuntija.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vaikuttaminen, aktiivisuus, sote- ja maakuntauudistus

Vaikuttamisen aallokossa / osa 4

Perjantai 4.11.2016 - Maiju Konttinen

Summa summarum. Yhteiskuntien elämää ja vaikuttamisen kenttiä voisi verrata erilaisiin puutarhoihin ja puutarhanhoitoon. Entisajan yhteiskuntien elämässä, etenkin toisen maailman sodan jälkeen, edes jossain määrin puutarhan rikkaruohojen kitkeminen ja tuholaisten hävittäminen onnistui järjen voima-asein, lopputuloksen muistuttaessa japanilaista puutarhaa. Yhteiskuntaa johti valtio, joka oli varsin suunnitelmallinen. Siitä edettiin eräänlaiseen englantilaiseen cottage gardenpuutarhatyyliin. 

Cottage garden tyyliä voisi kuvailla ”perienglantilaiseksi puutarhaksi”, joka on rehevä, hallitusti villi ja monikerroksinen. Puutarha muodostuu erilaisista tiloista ja tunnelmista. Usein tyyliin kuuluu myös muotoonleikattuja kasveja tai muotopuutarhaa. Voisi sanoa että se onkin suloinen sekoitus kaikkea tätä hallitussa paketissa runsaudestaan ja ylitsepursuavuudestaan huolimatta. Tästä puutarhasta ja yhteiskunnallisesta ajasta ovat päässeet pieniä hedelmänpalasia nauttimaan lienee jo 50-60-lukujen ihmiset, puhumattakaan 70-80-luvun kehitys- ja nousukauden eläjistä. Ja miksipä ei tuota perienglantilaista puutarhaa kukkisi siellä täällä ympärillämme tänäkin päivänä.

Kuitenkin tämän ajan ilmentymänä näkisin ennemminkin villiintyneemmän, luonnontilaisen villipuutarhan, minkä kesyttämiseen ei edes suomalaiset Fiskarsin sakset taivu. Toisaalta tällöin näkisin, että yhteiskunnallinen elämä ja yhteiskunnallinen vaikuttaminenkin alkaa entistä korostuneemmin jo omalta pihaltamme. Puutarhassa kuin puutarhassa luonto tulee aina lähelle. Miksi et antaisi myös luonnon tulla puutarhaasi? Oletko ajatellut, että lumoavan ja monimuotoisen puutarhan voi rakentaa myös lähelläsi olevista, luonnostaan esiin kumpuavista luonnonkasveista?

Tällaisia ituja ja alkuja olen saanut havaita Etelä-Savossa asuessani ja työskennellessäni. Ja harras toiveeni on, että nuo orastavat idut saisivat puhjeta ja vallata alaa laajemmaltikin, ympäröiden viereisenkin tontin laitamia. Sillä nyt jos koskaan, keskellä maakuntamme sote tuotantoalue- ja maakuntarakenneuudistuskia tämä on olennaisen tärkeää pitää mielessä.

Kenen ääni kuuluu jatkossa?

Kuinka kunnat lähentyvät ja lähestyvät kansalaisyhteiskuntaa?

Entä uusi sote-rakenne - kuinka se huomioi ennaltaehkäisevän painotuksen ja eri sektoreiden toimijat palvelujärjestelmässään? Voimmeko todeta uudistusten ja muutosten juurruttua, että Etelä-Savo edistää sujuvaa elämää vastuullisesti? Todellisuutta on, että ajoittaiset vieraskasvilajit tulevat usein pyytämättä ja yllättäen tontille kuin tontille, mutta voimme tässä ajassamme kyllä vaikuttaa siihen, kuinka suhtaudumme niihin. Sopeudummeko, kyseenalaistammeko, toivommeko muuta, toimimmeko jotenkin?

Kaikkeen ei voi vaikuttaa ja monet vaikutusmekanismit tai tilalliset ilmiöt ovat käsiemme ulottumattomissa. Mutta luonto kiittää puutarhaa, joka ottaa huomioon myös ne lähipiirin isommat ja pienemmät pikkuapulaiset; koreat perhoset, ahkerat kimalaiset ja muut pörriäiset. Jokaisella meistä on rajatussa määrin valtaa vaikuttaa asioihin. Ja etenkin enemmän valtaa ja vaikutusvaltaa omaavat ovat myös vastuussa siitä, mihin vaikuttamisen kulttuuria viedään ja mihin vaikutamme.

Näemmekö itsemme yli, yksityiskohdan osana kokonaisuutta? Julkisuus, mediat, performatiivisuus ja spektaakkelimaisuus eivät ole välttämättä tyystiin huonoja asioita, etenkään vaikuttamisen keinoina. Olennaista lienee se, miten, milloin, missä ja mihin niitä käytetään. Puutarhakielelle käännettynä jokainen pihaniityn vaalija voi kasvivalinoillaan vaikuttaa ratkaisevasti siihen, miten hyvin pölyttäjähyönteiset siellä viihtyvät.


Kirjoittaja on ensiaskeleitaan Hyvinvointikumppanuus Etelä-Savossa-hankkeessa ottava ilmiöiden ihmettelijä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vaikuttaminen, yhteistyö,

Vaikuttamisen aallokossa / osa 3

Torstai 27.10.2016 - Maiju Konttinen

Vaikuttamisen aallokkoissa trendinä on yhä - vielä toistaiseksi ainakin - me-hengen sijaan minä-henki ja yksilöllisyys -ajattelu. Mitä minusta ajatellaan ja kuinka paljon minun mielipiteeni saa palstatilaa?

Erilaiset vaikuttamisen paikat ja tilat, etenkin media, koetaan enemmänki mahdollisuutena kuin uhkana. Se näkyy vahvasti muun muassa politiikkojen ammattimaisessa brändäämisessä. Auktoriteettien kunnioituksen ja arvostuksen sijaan kaikkea ei oteta niin vakavasti ja politiikkakin on eräänlaista viihdettä. Olisivatkohan tuota muutosvirtaa arvanneet aikansa vaikuttajat Risto Ryti tai Juho Kusti Paasikivi aikanaan? Tuon ajan puurtajapolvi on jäänyt pois, ja tilalle on astunut notkeimmin politiikassa ja mediassa luovivat poliitikot.

Ennen mediaan tultiin silloin kun itse haluttiin. Entisen ja nykyisen ajan muutoksen rajapinnan tuo mielestäni hyvin esiin elämään jäänyt silloisen pääministerin Harri Holkerin ärähdys häntä kuvaamaan tulleelle television kuvausryhmälle vuonna 1992: ”Minä juon nyt kahvia.” Se kuvastaa politiikkojen jatkuvaa ”läsnäolovelvoitetta” median läheisyydessä. Media ja virtuaalimaailma vaikutuskanavana eivät enää mahdollista esiintymistä etäisempänä, korkeana auktoriteettina.

Aikaamme kuvaa hyvin lukuisien valintatalojen maailma, jossa emme usein itsekään tiedä mitä tahtoa ja valita. Sitä maailmaa kyllästyttämään on omiaan spektaakkelihakuisuus, elämysten metsästäminen sekä ympärillä tapahtuvat limittäiset ja lomittaiset media- ja julkisuusperformanssit. Luulenpa kuitenkin, että ajassamme monesti unohdetulle matalan profiilin vaikuttamiselle on kasvavassa määrin paikkansa yhteiskunnassamme. Tällaista helposti lähestyttävää, ihmisläheistä ja kuulijansa tarpeita herättelemään pyrkivää vaikuttamista olen saanut aistia muun muassa keskustellessani ja tavatessani Etelä-Savon alueella vaikuttavia järjestö- ja yhdistystoimijoita.

On hyvä herätellä itseäänkin pohtimaan, millä täytämme tilaamme? Ja mitä silloin suljemme ulkopuolellemme? Mitä viestimme toiminnallamme? Voisiko pienen mittakavaan toiminta olla sittenkin joskus myös suurta? Eikö pienistä puroista synny iso joki? Viime aikaiset otsikot ovatkin osuvasti nostaneet pinnalle yhteiskunnallisesti arvokasta hyvinvointityötä (ks. esimerkiksi Kauppalehden uutinen 27.9.2016: ”Supercell-säätiö” tahtoo tehdä hyvää tehokkaammin).

Selkeästi on syntymässä jonkinlaista massaliikehdintää vaikuttamisen trendien suhteen. Tosin uskon kyllä senkin, ettei performatiivisuuden mantra ole vielä loppuun kulutettu sekään. Media ja performatiivisuus sekä lukuisat muut vaikuttamisen keinot onkin hyvä nähdä myös mahdollisuutena. On hyvä muistaa, mistä yhteiskunnallisen elämän muotoutumisessa olemme lähteneet liikenteeseen ja mihin siitä tulleet.

Feodaaliyhteiskunnissa valtaosa väestöstä oli tiukasti kiinni maataloustuotannossa, valtion siinä rinnalla pitäessä kansaa ruodussaan. Siitä hivuttauduttiin
renessanssiin sekä sen ajan murroksiin vallan ja vaikuttamisen kentällä. Tuli suurempi alkusysäys julkiselle ja laajalti levittyvälle vaikuttamiselle: syntyi kirjapainotaito. Sen ansiosta kirjat, lehdet ja pamfletit levisivät pitkin Eurooppaa ja puhuttelivat ihmisiä uudella tavalla. Siitä sitten läpi valistuksen ajan, teollisen yhteiskunnan, sotien ja kaupungistumisen on tultu tähän tietoyhteiskuntaan, twitter- ja some-kulttuurin luvattuun maahan.

Ympäröivä yhteiskunta, sen tarjoamat mahdollisuudet ja uhat, ovat muuttuneet monella tapaa. Kuitenkin kaiken sen keskellä monet vaikuttamisen muodot yhä kukoistavat ja ihminen toteuttaa perustavanlaatuista ”kutsumustaan”: tarvetta vaikuttaa jollakin tapaa itseen, muihin ja ympäröivään maailmaan. Ajat muuttuvat, paikat muuttuvat, tilat muuttuvat, mutta tämä tarve on ja pysyy.



Kirjoittaja on ensiaskeleitaan Hyvinvointikumppanuus Etelä-Savossa-hankkeessa ottava ilmiöiden ihmettelijä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: hyvinvointityö, vaikuttaminen

Vaikuttamisen aallokossa / osa 2

Torstai 20.10.2016 - Maiju Konttinen

Henkilön imagon ja julkisuuskuvan merkitys on poliitikoille tärkeämpää kuin ennen. Ilmiö alkoi voimistua Yhdysvalloissa 1960-luvulla Kennedyn ja Nixonin presidentinvaalikampanjoiden myötä. Onkin arvioitu, että Kennedy voitti vaalit televisioesiintymistensä ansiosta. Puhetaidon muuttumisen visuaalisempaan suuntaan katsotaan myös alkaneen tuolloin. Sanoman perillemenoon ei enää niinkään vaikuta se, mitä sanotaan, vaan miten sanotaan. Valttia on eri tilojen ja aikatodellisuuksien samanaikainen hallinta, jossa media ja julkisuus näyttelevät suurta roolia. Tietokirjailija-kolumnisti Risto Uimonen on avannut mainiolla tavalla tätä kirjassaan ”Julkisuuspeli: imagonrakennus politiikassa” (1994). ”Otin sieltä parhaat palat”, sanoi entinen kansanedustaja Lasse Lehtinen Uimoselle Ahtisaareen tultua valituksi presidentiksi, muistelee Uimonen kirjassaan. Lehtinen viittasi lausahduksellaan juuri tähän politiikan julkisuuspelin ja imagonrakennuksen henkeen. Uutis- ja tapahtumavirrassa ohjailemattomilta ja luontevilta vaikuttavat tilanteet ja tapahtumat ovat nykyään suuniteltuja, käsikirjoitettuja, lavastettuja ja näyteltyjä. Yhdeksi esimerkiksi tällaisesta Uimonen nostaa vuoden 1994 presidentinvaaleissa nähdyn tilanteen, jossa Martti Ahtisaari halasi Elisabeth Rehniä.

Politiikan pääareena on julkisuus. Toimittajien voi sanoa kamppailevan imagonrakentajien ja poliitikkojen kanssa sen hallinnasta. Uimosen kirjasta (1994) nousee esiin ajatus, että Mauno Koivisto olisi ensimmäinen suomalaispoliitikko, joka ymmärsi median merkityksen. Tässä hän lienee oikeassa, sillä pitkän uransa ansiosta hän on aktiivisesti seurannut eri tiedotusvälineitä ja julkisuuden henkilöitä. Uimonen toteaakin kirjassaan, että suomalaisten vallanpitäjien toiminnassa on alkanut entistä selvemmin näkyä Yhdysvalloista alkanut sinä olet sanoma- periaate. Periaatteen mukaisesti haluttua sanomaa koetetaan nykyään myydä lähinnä henkilön eikä asiasisällön avulla. Näin siis jos henkilön julkisuuskuva on oikea, hän todennäköisesti saa sanomansa myytyä kohderyhmälleen.

Journalismin ja toimittajien merkitys sanoman läpimenossa on edelleenkin tärkeä, mutta lisääntynyt sosiaalisen median ja imagonrakentamisen ammattilaisten käyttö on väistämättä helpottanut poliitikkoja omien näkökohtiensa esilletuomisessa. Vallan vahtikoirina ja kolmantena valtiomahtina pidetyt journalistit eivät enää kykene pureutumaan asioihin samassa mittakaavassa kuin ennen. Kansalaisten kannalta tämän voisi ajatella olevan menetys mahdollisten epäkohtien ja vääryyksien esilletuomisen hankaloituessa. Eri vaikuttamisen tasojen lisääntyessä sekä vaikuttajan että vastaanottajan hallinan välineet ovat myös kaventuneet. Hallinnan ja hallitsemisen rajat tulevat vastaan niin ajallisesti, tilallisesti kuin paikallisestikin.

”Ei pidä provosoitua, kun provosoidaan.” sanoi entinen presidenttimme Mauno Koivisto aikanaan. Ja nyt jos koskaan, eletään skandaalien maailmassa. Onko se osoitus julkisen elämän rappeutumisesta ja trivialisoitumisesta? Kertovatko skandaalit median yhä vain lisääntyneestä valtaotteesta ja merkityksestä nyky-yhteiskunnassa sekä samalla politiikan ja puolueiden heikentyneestä arvostuksesta, kuten yhdysvaltalainen sosiologi Manuel Castello väittää asian olevan. (Hetken hallitsijat, 31) Seksiskandaalit, talousskandaalit ja valtaskandaalit. Kaikissa paljastuu vallan väärinkäytöksiä. Ei ole yhdentekevää, miten julkisuuden vaikuttajat toimivat, paitsi virka-ajallaan, myös vapaa-ajallaan. Tämä on yksi puoli modernia julkisuuttamme.

Kirjoittaja on ensiaskeleitaan Hyvinvointikumppanuus Etelä-Savossa-hankkeessa ottava ilmiöiden ihmettelijä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vaikuttaminen, julkisuus

Vaikuttamisen aallokossa / osa 1

Keskiviikko 12.10.2016 - Maiju Konttinen

”Onpa hienoa, että kenenkään ei tarvitse odottaa hetkeäkään voidakseen alkaa tehdä maailmasta parempaa.” Anne Frank


Lainaus kiteyttää jotakin olennaista asioihin ja yhteiskuntaan vaikuttamisesta. Arjen valinnat, pienet teot, tietoisuus vaihtoehdoista. Jo pienin askelin, ja juurikin pienin elein, voi saada aikaan paljon hyvää tässä ja nyt. Vaikuttamisen tematiikka on kiehtonut minua pidemmän aikaa monella tapaa. Siihen olen saanut törmätä myös ottaessani ensiaskeleitani Hyvinvointikumppanuus Etelä-Savossa-hankkeessa. Kirjoitin taannoin blogitekstejä aiheesta myös aikaisemmassa työpaikassani, viestintä- ja kehittämisyksikkö InnoOmniassa. Nyt noin kaksi kuukautta kestäneessä Hyvinvointikumppanuus-hankeessa tämä aihe on noussut uudella tavalla ajankohtaiseksi. Erityisesti hankkeen keskeiset teemat, hyvinvoinnin ja aluekehityksen edistäminen sekä kumppanuus ja osallisuus, ovat osaltaan ruokkineet mietteitäni siitä, mitä vaikuttaminen oikeastaan onkaan. Onko se mahdollisimman suurta palstatilaa valtamediassa vai lähitason toimintaa omassa elinympäristössä? Vai molempia näitä sopivassa suhteessa?


Hankkeen käynnistyttyä on ollut ilo huomata se, kuinka Etelä-Savossa ja alueen hyvinvointijärjestöjen toiminnassa tuntuu pulpahtelevan esiin myötäsyntyistä tekemisen meininkiä, näköalaa ja arvostusta kaiken luonteiselle osaamiselle sekä sen edistämiselle. Rohkeaa uskallusta uuteen, ihmisiä tekijöinä, yhteistä jakamista sekä raja-aitoja poistavaa toimintaa jos mitä tämä yhteiskunnallinen aikamme kaivannee kipeästi. Tuo orastava vaikuttamisen tapa, joka tuntuu monilla kansalaistoiminnan ytimessä työskentelevillä pitkälti myös sisäsyntyistäkin olevan, soisi soluttautuvan laajemmankin yleisön paitsi tietoisuuteen, myös toimintaorientaatioksi. Millainen vaikuttaminen sitten on tehokasta ja asioita eteenpäin vievää?

Seuraavassa tulen tarkastelemaan nyky-yhteiskunnassa vallitsevaa vaikuttamisen spektaakkelimaista ja performatiivista luonnetta, ennen kaikkea vaikuttamisen tilallisuuden, ajallisuuden sekä paikan käsitteiden kautta. Rajaan vaikuttamisen ja sen ilmentymien tarkastelun pitkälti yksilö- ja henkilötasolle, mitä kautta sitten peilaan vaikuttamista laajemmin myös ympäröivään maailmaan ja yhteiskuntaan. Esille nostamani henkilöhahmot ovat suurelta osin politiikan eri alueilla toimivia vaikuttajia ja julkisuuden henkilöitä. Haluaisin kuitenkin nostaa esiin myös sen seikan, että tänä päivänä yhteiskunnallisen toiminnan muodot ovat monipuoliset. Yksilöillä on mahdollisuus saada äänensä kuuluviin monia muitakin väyliä pitkin, kuin politiikan toimintakentillä. Sen ovat viime aikaiset uutisotsikot niin hyvässä kuin pahassa osoittaneet todeksi.

Vaikuttaminen on aina viestintää. Sen tavoitteena on muuttaa viestin kohteena olevan henkilön tai ihmisryhmän käsityksiä jostakin asiasta tai ilmiöstä. Käsitysten muuttuminen voi johtaa viestijän tavoittelemiin muutoksiin. Nykyään vaikuttamisen yhä keskeisempi areena on sosiaalinen media. Verkkoviestintäympäristöissä kuka tahansa käyttäjä tai käyttäjäryhmä voi osallistua sisältöjen tuottamiseen. Vaikuttaminen ei tällöin ole sidottu aikaan, paikkaan tai tilaan. Viestintäkanavana sosiaalinen media tarjoaa äärimmäisen nopeatahtisen, jatkuvassa liikkeessä pysyttelevän ja ajantasaisen foorumin tavoittaa ihmisiä lukuisista eri paikoista ja tiloista kaikkialta maailmasta. Yksi klikkaus ja vaikuttamisen ketju on saanut taas yhden uuden alun.


Keskeisiä vaikutusvallan käyttäjiä ovat poliittiseen järjestelmään, mediaan ja lobbaajiin kuuluvat henkilöt. Politiikka on yhden tasoista julkista vaikuttamista, jossa vaikuttamisen luonne on mielenkiintoisella tavalla heilahdellut ja muuttunut ajan saatossa. Entisajan aatteiden palon on korvannut strategisesti suunniteltu viestintä: tarkkaan hiottujen poliittisten ideoiden ja ohjelmien markkinointi on vallannut alaa. Markkinointi, media ja julkisuus toimivat politiikan ”lisäkäsinä”. Samalla nämä tekijät ovat lisänneet politiikan arvaamattomuutta ja hallitsemattomuutta. Politiikan toimijoilta edellytetään vaikuttavuutensa takaamiseksi läsnäoloa lukuisissa eri todellisuuksissa samanaikaisesti.

Näiden eri todellisuuksien välillä sukkuloidessa ja niin reaali- kuin virtuaalimaailmassa vaikuttaessa, toimija ei kuitenkaan voi hallita kuin pientä murto-osaa vaikuttamisesta syntyvistä virtauksista. Poliitikot muistuttavatkin tänä päivänä usein enemmän julkkiksia kuin valtiomiehiä. Politiikan kentällä valttia on small talkin hallinta, sosiaaliset taidot ja verkostot sekä niissä aktiivisena vaikuttaminen. Oli ajankohta, paikka ja tilanne mikä tahansa, kyky nopeaan reagointiin on omanlaisensa bonustekijä vaikuttamisen markkinoilla. Kuten edellä on käynyt ilmi vaikuttaminen ei rajoitu enää tiettyyn rajattuun tilaan, aikaan tai paikkaan, vaan nopeat käänteet, jatkuva liike ja rajojen ylitys sekä eri tasoilla tapahtuva läsnäolo ovat tätä päivää.

Kirjoittaja on ensiaskeleitaan Hyvinvointikumppanuus Etelä-Savossa-hankkeessa ottava ilmiöiden ihmettelijä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vaikuttaminen, viestintä